Perustiedot

Kalatalousalue toimii kalataloudellisesti yhtenäisen alueen yhteistoimintaelimenä, ja sen toiminta pohjautuu kalastuslakiin (379/2015). Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalue aloitti toimintansa 11.2. 2019. Sen vesipinta-ala on noin 86 961 ha ja siihen kuuluu osia Taivassalon, Kustavin, Uudenkaupungin, Pyhärannan kunnista. Pääosa vesialueista on meressä. Suurimmat järvet ovat Ahmasvesi, Taipaleenjärvi ja Isojärvi sekä tärkeimmät jokivesistöt Ahmasveden laskujoki ja Velluanjoen suualue.

Kalatalousalueen tehtävät

Kalatalousalueen tehtävät on määritelty kalastuslain 24 §:ssä, ja niihin kuuluvat:

  1. kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu;
  2. käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laadinta, hyväksytyn suunnitelman toimeenpano ja sen vaikutusten seuranta;
  3. kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvä tiedotus;
  4. kalastuksenvalvonnan järjestäminen;
  5. kalastuksen sekä kalakantojen hoitotoimenpiteiden seurantatietojen kerääminen;
  6. kalastuksen yhtenäislupa-alueiden muodostamisen edistäminen vapaa-ajan ja kaupallisen kalastuksen tarpeisiin;
  7. vesialueen omistajien kalatalousalueelle siirtämät tehtävät;
  8. viehekalastuksesta kertyneiden korvausvarojen jako vesialueen omistajille;
  9. muut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulosohjaukseen sekä tähän lakiin perustuvat tehtävät.

Käyttö- ja hoitosuunnitelma

Kalatalousalueen keskeisin tehtävä on laatia ja toimeenpanna käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka ohjaa alueen kalastusta, vesialueiden hoitoa ja käyttöä. Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma valmistui vuonna 2021, ja sen toteutumista valvoo ELY-keskus. Suunnitelmassa linjataan muun muassa:

  • Kalastuksen järjestäminen ja kehittäminen.
  • Kalakantojen hoito ja suojelutoimenpiteet.
  • Vesistöjen kunnostustarpeet ja hoitotoimenpiteet.

Kalakannat ja hoitotoimenpiteet

Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueella esiintyy monipuolisesti kalalajeja. Alueella esiintyy ja kalastetaan tyypillisesti rannikko- ja sisävesilajeja kuhaa, ahventa, haukea, siikaa ja särkikaloja. Merilajeista tärkein on silakka. Kalakantojen hoidossa keskeisiä menetelmiä ovat kalojen istutukset, ammattimainen kalastuksenvalvonta sekä lisääntymisalueiden kunnostus.
Vuosittain alueen vesistöihin istutetaan muun muassa taimenta, siikaa ja kuhaa. Istutusten laajuus riippuu saatavilla olevista kalanpoikasista ja taloudellisista resursseista. Kalatalousalueella on oma hautomo, jossa tuotetaan siian, hauen ja mateen poikasia.

Vesialueiden omistus ja rakenne

Kalatalousalue on omistussuhteiltaan erittäin pirstoutunut erityisesti Kustavin ja Taivassalon kunnissa. Vesikiinteistöjä alueella on kaikkiaan 2 171 kpl, ja niistä noin 63 % on pinta-alaltaan alle 5 ha. Yli 500 ha alueita on 35 ja yli 50 ha alueita yhteensä 209 kappaletta.

Kalatalousalueen kokouksessa suoraan äänivaltaisista yli 50 ha vesialueista reilu puolet 114 kpl on yksityisomistuksessa ja 95 osakaskuntia. Näistä yhdeksän on kuntien tai seurakuntien omistuksessa ja seitsemän lohkoa valtion hallinnassa; yleisvesiä tai Selkämeren kansallispuistoa. Järjestäytyneiden osakaskuntien määrästä ei ole tarkkaa tietoa käytettävissä. Kaikki kalatalousalueen kokouksessa äänivaltaiset osakaskunnat eivät ole järjestäytyneet tai toiminta on hiipunut.

Kalastuksenvalvonta

Kalastuksenvalvonta on keskeinen osa kalatalousalueen toimintaa. Sen tavoitteena on varmistaa kalastuksen luvallisuus ja kestävyys sekä sitouttaa kalastajat noudattamaan yhteisiä sääntöjä. Valvonta kohdistuu kalastuslain ja -asetusten, alueellisten kalastusmääräysten sekä kalastuslupien ehtojen noudattamiseen.

Kalastuksenvalvonnalla pyritään myös edistämään saaliiden asianmukaista käsittelyä ja tiedottamaan kalastajia säädöksistä.

Yhteistyö ja tavoitteet

Kalatalousalueen toimielimet ovat vuosittain kokoontuva yleiskokous, hallitus ja toiminnanjohtaja.
Tavoitteemme on, että kalatalousalue pystyy vaikuttamaan alueen kalakantoihin positiivisesti sekä luomaan helposti saavutettavia kalastusmahdollisuuksia. Kaupallisesti kannattava kalastus sekä toimivat virkistyskalastusmahdollisuudet tuovat lisäarvoa myös vedenomistajille.

Lisätietoa toiminnastamme löydät käyttö- ja hoitosuunnitelmastamme sekä muista verkkosivujemme osioista.